Molempien jäljet oli aikalailla pelkällä sammalikolla, mutta oli välillä enemmänkin aluskasvillisuutta. Armaan jälki oli noin 100 askelta pitkä. Alussa jana ja jälki lähti polulta vasemmalle. Muutamia kulmia sekä kaarrosta. Nameja oli noin 10 kappaletta koko jäljellä siellä sun täällä. 2 esinettä. Meni ihan ok. Nokka nousi pari kertaa turhan ylös ja meinasi hukata jäljen kerran (mutta hoiti homman itse nopeasti ja jatkoi jälkeä). Esineet löytyi vaikkakin ei ilmaissut kunnolla vaan oli pyyhältämässä mieluumin ohi. Osittain teki kyllä tosi hyvää ja tarkkaa työtä. Jälki vanhentu vain 1h, joten saattoi sekin vaikuttaa hötkyämiseen. Ihan ok fiilis jäi tästä.
Hipun jälki oli 120 askelta pitkä, muutamia kulmia, kaarrosta, 1 esine, yksi nakki pilkottuna muutamaksi palaksi koko jäljelle. Vanhentu reilun tunnin. Vitsi et meni hyvin! ja tarkasti! ihan upeeta. On mennyt oppi perille pellolla. No tästä on hyvä jatkaa. Ei hukannut kertaakaan, tarkasti lähes joka askeleen, mutta eteni kuitenkin hyvin. Tiukkakin kulma meni tarkasti. Ihan superia!
Armaan jälki kun ei mennyt niinkään hyvin, päätin tehdä sille seuraavana päivänä uuden jäljen. Tällä kertaa kaadetulle metsäaukeelle, jossa kaikenlaista alustaa ja risua, ojakin oli. Nameja siellä sun täällä muutamia. Askelia noin 150. Vanhentu vaan 45min. Siinä oli nähtävissä oikeanlaista työskentelyä. Oli tarkka ja rauhallinen, ei hötkyillyt miten sattuu vaan malttoin hyvin alusta loppuun. Kun tuli vaikeuksia selvitti ne hyvin itsenäisesti ja suht rauhallisesti. Lopussa ei olisi taas malttanut esineelle jäädä. Nämä nyt molemmille treenin alle uudestaan olkkariin, siitä pihalle ja sit jäljelle. Ei se muu auta. Tosi tyytyväinen tähän jälkeen ja sen mielentilaan. Ihan mahtavaa! :)
Mut se niistä jäljistä, saa nähdä keretäänkö tehdä enää ollenkaan jälkiä tälle syksylle kun töissä menee kaikki päivät ;) Mutta hyvä mieli jäi molempien viime jäljistä, joten ei haittaa vaikkei kerettäskään enää tehdä. Hyvillä mielin ensi kauteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti